Finnish-HOWTO Pekka Taipale, pjt@iki.fi v1.1f, 14 February 1996 This document describes how to finlandize Linux - Finnish keyboard mapping, time zone, 8-bit clean settings for applications, etc. Except for this abstract, the text is in Finnish because that is the benefit of the intended audience. This document may be reproduced at the usual Linux HOWTO terms. If you use it commercially, you're wel- come to do so but I'd like to be notified. If you have questions, con- tact me at my e-mail address. ______________________________________________________________________ Table of Contents 1. Johdanto 1.1 Mikae HOWTO? 1.2 Tekijaenoikeuksista ja kopioinnista 1.3 Tekstin esitystavasta 1.4 Kiitokset 2. Naeppaeimistoeasetukset 2.1 Perusnaeppaeimistoe 2.2 ISO Latin-1 -merkistoe 2.3 Naeppaeimistoekartan parantelua 3. Paeaeteasetukset 4. Ympaeristoen lokaaliasetukset 5. Aikavyoehykeasetukset 6. X11R6 7. Eraeiden sovellusten asetukset 7.1 bash 7.2 tcsh 7.3 emacs 7.4 telnet 7.5 rlogin 7.6 joe 7.7 less 7.8 irc 7.9 elm 7.10 pine 7.11 TeX 7.11.1 NTeX 7.11.2 teTeX 7.11.3 LaTeX-otsikot 8. Posti, nyyssit ja 8-bittiset merkit 8.1 Perusratkaisu: 8-bittiset merkit viesteihin 8.2 MIME Quoted Printable-koodaus 9. Aiheeseen liittyvaeae materiaalia ______________________________________________________________________ 11.. JJoohhddaannttoo 11..11.. MMiikkaaee HHOOWWTTOO?? Taemae dokumentti kertoo, mitae pitaeisi tehdae Linuxin suomettamiseksi sen jaelkeen kun kaeyttoejaerjestelmae perussovelluksineen on asennettu koneeseen jostain Linux-jakelusta. Naein saadaan suomalaiset kirjaimet, naeppaeimistoe ja muut paikalliset asetukset toimimaan oikein. Laehtoekohtana on Slackware- tai RedHat-jakelusta asennettu Linux-jaerjestelmae, mutta ohjeista on todennaekoeisesti apua myoes muiden Linux-jakeluversioiden kaeyttaejille. Varsin suuri osa ohjeista paetee Linuxin lisaeksi muissakin Unix- tyyppisissae jaerjestelmissae. Sama toimii myoes toisinpaein: jos et loeydae etsimaeaesi tietoa taestae dokumentista, tutki muita FAQ- jne. tiedostoja (ks. esim. Linuxin HOWTO-dokumentit sekae viitteet [``UNIXHelp''] ja [``faqs'']). Taemaen dokumentin viitteissae on, mikaeli mahdollista, kaeytetty kotimaisia peilauksia ulkomailla sijaitsevien alkuperaeisten tiedostovarastojen asemesta. Taessae ohjeessa ei ole yleensae eritelty root-kaeyttaejaen ja tavallisen kaeyttaejaen tekemiae asetuksia. Jotkut ohjeista ovat siis ainoastaan yllaepitaejaen heiniae ja vaikuttavat koneen kaikkiin kaeyttaejiin, jotkut taas ovat tavallisen kaeyttaejaen itselleen tekemiae asetuksia. Linux-koneissa yllaepitaejae ja kaeyttaejae ovat usein - mutta eivaet aina - sama henkiloe. Hyvin monet asetukset voi tehdae molemmilla tavoilla; esim. kaikkien kaeyttaejien oletukset hakemistossa /etc oleviin tiedostoihin ja kaeyttaejaen omat asetukset kotihakemistossa $HOME oleviin pisteellae alkaviin tiedostoihin. 11..22.. TTeekkiijjaaeennooiikkeeuukkssiissttaa jjaa kkooppiiooiinnnniissttaa Copyright (C) 1996 by Pekka Taipale. Taetae dokumenttia saa kopioida ja levittaeae muuttamattomana vapaasti. Jos levitaet muutettua tai lyhennettyae versiota dokumentista, taetae tekijaenoikeusmerkintaeae ei saa poistaa. En ota vastuuta mahdollisista virheistae enkae varsinkaan muiden muuttamista versioista. Jos teet dokumenttiin lisaeyksiae tai korjauksia, merkitse selvaesti oma tyoesi. Parasta olisi, jos laehettaeisit korjausehdotuksesi minulle osoitteeseen pjt@iki.fi jolloin ne voidaan ottaa mukaan alkuperaeiseen tekstiin. 11..33.. TTeekkssttiinn eessiittyyssttaavvaassttaa Taemae HOWTO on kirjoitettu SGML-muodossa. HTML-, TeX- ja tekstiversiot generoidaan SGML:stae Linuxdoc-SGML -ohjelmalla [``Linuxdoc'']. Taemaen tekstin ulkopuolelle osoittavat viittaukset (HTML-versiossa linkit) on koottu yhteen paikkaan, ks. luku ``Aiheeseen liittyvaeae materiaalia''. Muualla dokumentissa olevat linkit ovat ristiinviittauksia dokumentin sisaellae. Naein on menetelty siksi, ettae olisi helpompi hahmottaa, milloin HTML-version linkin seuraaminen on viemaessae lukemaan jotakin muuta dokumenttia ja milloin se on ristiinviittaus taemaen HOWTO:n sisaellae. 11..44.. KKiiiittookksseett Kiitos kaikille kommentteja ja korjauksia esittaeneille. Erityisesti mainittakoon Tuomas Aura, Tuomas Eerola, Timo Korvola, Jaakko Ruohio, Jani Tammi ja Lars Wirzenius. 22.. NNaaeeppppaaeeiimmiissttooeeaasseettuukksseett 22..11.. PPeerruussnnaaeeppppaaeeiimmiissttooee Taessae kerrotaan tekstikonsolin naeppaeimistoeasetuksista. X- ympaeristoestae on tietoa luvussa ``X11R6''. Jos naeppaeimistoesi on Linuxin asennuksen jaeljiltae amerikkalaista mallia, olet ohittanut naeppaeimistoekartan valinnan asennusohjelmassa. Naeppaeimistoekartaksi kannattaa valita ISO Latin-1-merkkejae (ks. kohta ``alla'') tuottava kartta _f_i_-_l_a_t_i_n_1. Seitsemaenbittinen _f_i-kartta on poistumassa kaeytoestae eikae sitae kannata kaeyttaeae jos siihen ei ole erityistae tarvetta. Slackware-jaerjestelmissae naeppaeimistoekartan voi asettaa lisaeaemaellae tiedostoon /etc/rc.d/rc.keymap tai /etc/rc.d/rc.local seuraava rivi: ______________________________________________________________________ /usr/bin/loadkeys fi-latin1 # Finnish latin1 keymap ______________________________________________________________________ RedHatissa asetus taas on tiedostossa /etc/sysconfig/keyboard, jossa pitaeae olla seuraava rivi: ______________________________________________________________________ KEYTABLE=/usr/lib/kbd/keytables/fi-latin1.map ______________________________________________________________________ Debian-jaerjestelmissae asetus tehdaeaen tiedostoon /etc/rc.boot/console. Naeppaeimistoekarttatiedostot ovat yleensae hakemistossa /usr/lib/kbd/keytables. Mikaeli fi-latin1 -karttaa ei loeydy taestae hakemistosta, etsi esim. Slackware-jakelun keytbls-paketti. Ruotsalaiset kaeyttaevaet samaa naeppaeimistoekarttaa kuin suomalaiset. 22..22.. IISSOO LLaattiinn--11 --mmeerrkkiissttooee Suomenkielinen teksti kirjoitetaan Linux-ympaeristoessae ISO Latin-1 -merkistoellae, joka kaeyttaeae 7-bittisiae ASCII-merkkejae englannin perusaakkosten naeyttaemiseen ja 8-bittisiae ns. ISO-skandeja suomalaisiin kirjaimiin aa, ae, oe jne. Myoes mm. MS Windows kaeyttaeae samaa merkistoeae. Lisaetietoja loeytyy Timo Kiravuon merkistoeohjeesta [``skandit''] ja Jukka Korpelan ISO- Latin-1-merkkejae kaesittelevaestae tekstistae [``ISO-latin1'']. Jos fi-latin1 -naeppaeimistoellae ae:n ja oe:n painalluksista tulee d- ja v-kirjaimia, hukkuu kahdeksas bitti jonnekin. Ks. Paeaeteasetukset- kohta (``'') sekae rlogin (``'') ja telnet (``''). Jos skandien painaminen aiheuttaa piippauksia tai mitaeaen ei tapahdu, sovellus (esim. komentotulkki) ei huoli 8-bittisiae merkkejae. Katso sovelluksien kohdalta komentotulkkisi asetukset (kohdat ``bash'' ja ``tcsh''). 22..33.. NNaaeeppppaaeeiimmiissttooeekkaarrttaann ppaarraanntteelluuaa _T_i_m_o _K_o_r_v_o_l_a _e_h_d_o_t_t_a_a: Gravea, tildeae ja sirkumfleksia tarvitaan sen verran usein, ettae elaemaen helpottamiseksi voi tehdae fi-latin1.map:in lataamisen jaelkeen vaikkapa naein: ______________________________________________________________________ loadkeys << '@loadkeys' keycode 5 = four currency dollar keycode 13 = dead_acute grave keycode 27 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde keycode 97 = Compose @loadkeys ______________________________________________________________________ Taemae korjaa myoes shift 4:n tuottamaan valuuttamerkin siten kuin naeppaeimistoessae lukee. Oikeasta controlista tehdaeaen compose, jolla voi tuottaa vaikkapa :n naeppaeilemaellae compose ` e. Konsolin naeppaeinkoodit saa helposti selville ohjelmalla showkey. 33.. PPaaeeaaeetteeaasseettuukksseett 8-bittisten suomalaisten merkkien toimiminen vaatii, ettae paeaeteyhteys on 8-bittinen. Yleensae Linux-koneen naeppaeimistoellae ja paeaetelinjoilla naein onkin, mutta mikaeli ei ole, asetus saadaan paeaelle laittamalle seuraava komento komentotulkin alustustiedostoon (.profile, .login jne): ______________________________________________________________________ stty pass8 ______________________________________________________________________ 8-bittisten merkkien toimiminen rlogin- ja telnet-yhteyksien yli on selitetty alempana sovelluksien kohdalla (ks. kohdat ``rlogin'' ja ``telnet''). 44.. YYmmppaaeerriissttooeenn llookkaaaalliiaasseettuukksseett Lokaaliasetusten tarkoitus on saada ohjelmat noudattamaan esimerkiksi eri kielten erilaisia aakkosjaerjestyssaeaentoejae ja muita kaeytaentoejae. Lokaalit vaikuttavat mm. kellonaikojen ja paeivaemaeaerien tulostusmuotoon ja tietueiden lajittelujaerjestykseen eri ohjelmia kaeytettaeessae - mikaeli ohjelmat on tehty asianmukaisella tavalla ja kirjastot tukevat kyseistae lokaalia. Uudehkojen Linux-jakelujen (Slackware 3.0 ja RedHat 2.1) kirjastot tukevat dokumenttien mukaan yleistae eurooppalaista Latin1-merkistoelokaalia ISO-8859-1. Oikea lokaaliasetus Suomessa on finnish.iso88591. Lokaali asetetaan ympaeristoemuuttujien LC_CTYPE, LC_TIME jne. avulla (ks. man 7 locale). Voi olla viisasta asettaa suomalainen lokaali jo nyt, niin ettae spesifisen suomalaisen lokaalituen mahdollisesti joskus ilmestyessae kirjastoihin se otetaan kaeyttoeoen. Lokaalin asetus voi olla myoes epaeviisasta, koska esim. paeivaemaeaeraetulostuksen muodon muuttuminen voi muuttaa komentotiedostojen toimintaa ja rikkoa siten ohjelmia. LC_TIME-lokaalin POSIX-asetuksella date-komennon tulostus on muotoa Wed Aug 9 13:33:39 EETDST 1995 kun taas suomalaisella lokaalilla se olisi muotoa 9.8.1995 13:33:39. LC_ALL- tai LC_TIME-asetuksen tekeminen ei siis ole vaelttaemaettae jaerkevaeae, mutta LC_CTYPE ja LC_COLLATE kannattaa asettaa suomalaiseksi. Esim. tcsh vaatii LC_CTYPE-asetuksen, jotta 8-bittiset merkit toimisivat. Jos kaeytaet komentotulkkina csh-varianttia (kuten tcsh), haluat todennaekoeisesti tehdae asetuksen tiedostossa /etc/csh.cshrc tai $HOME/.cshrc: ______________________________________________________________________ setenv LC_CTYPE finnish.iso88591 ______________________________________________________________________ Jos taas kaeytaet sh-varianttia (kuten bash tai pdksh), kirjoita tiedostoon /etc/profile tai $HOME/.profile: ______________________________________________________________________ export LC_CTYPE=finnish.iso88591 ______________________________________________________________________ 55.. AAiikkaavvyyooeehhyykkeeaasseettuukksseett Linux-koneen CMOS-kello voi osoittaa joko UTC-aikaa - kuten UNIX- koneissa on yleensae tapana - tai paikallista aikaa. (UTC on kansainvaelinen normaaliaika, suunnilleen sama kuin Greenwich Mean Time eli GMT.) Linux-jakelut olettavat yleensae kellon kaeyvaen paikallista aikaa, koska MS-DOS ja muut tavalliset PC- kaeyttoejaerjestelmaet eivaet tunne aikavyoehykkeitae. Taelloein Linuxin kaeynnistystiedostoissa - esim. /etc/rc.d/rc.S (Slackware) tai /etc/rc.d/rc.sysinit (RedHat) - on komento clock -s. Jos kello on UTC-ajassa, komennon pitaeae olla clock -u -s. Kun CMOS-kello on UTC-ajassa, kaeyttoejaerjestelmae huolehtii ajan naeyttaemisestae oikein mm. kesaeaikaan siirryttaeessae, kunhan aikavyoehyke on asetetty oikein. Jos CMOS-kello on paikallisessa ajassa, kesae- ja talviaikoihin siirtymiset on tehtaevae kaesin. CMOS- kellon aikaa voi muuttaa joko CMOS-setupista kaesin tai sitten Linuxissa clock-komennolla (ks. man 8 clock). Suomen aikavyoehyke on EET (Eastern European Time). Aikavyoehykkeen voi asentaa kaeyttoejaerjestelmaen asennuksen yhteydessae; mikaeli et tehnyt sitae tai teit sen vaeaerin, voit tehdae asetuksen root- tunnuksella komennolla ______________________________________________________________________ ln -s /usr/lib/zoneinfo/Europe/Helsinki /usr/lib/zoneinfo/localtime ______________________________________________________________________ (Vanhemmissa Linux-jakeluissa ei ole Helsinki-vyoehykettae; kaeytae EET:tae). Yleensae systeemin oletusaikavyoehykkeen asettaminen riittaeae. Jos yksittaeinen kaeyttaejae tarvitsee erilaisen aikavyoehykkeen, sen voi asettaa kaeyttaejaekohtaisesti TZ-muuttujalla. POSIX-kaeytaentoe on, ettae TZ-asetus on muotoa EET-2EETDST, mikae tarkoittaa, ettae aikavyoehyke on EET, se on kaksi tuntia edellae GMT:tae, ja kesaeaikaan siirrytaeaen EETDST-saeaennoen mukaan. Asetus saadaan aikaan komentotulkin alustustiedostossa, esim. bash-kaeyttaejille lisaeaemaellae kotihakemiston .profile-tiedostoon rivi ______________________________________________________________________ export TZ=EET-2EETDST ______________________________________________________________________ 66.. XX1111RR66 XFree86 saa naeppaeimistoekarttansa Linuxin konsolilta. Useimpien naeppaeinten (ml. ae ja oe) pitaeisi toimia suoraan oikein, kun konsolin naeppaeimistoekartta on asetettu. "Kuolleiden" naeppaeinten maeaerityksiae (dead_acute, dead_diaeresis ym.) ei kuitenkaan saada konsolilta, joten lopputulosta taeytyy hieman paikkailla. Jos kone on konfiguroitu kaeynnistaemaeaen xdm eli kaeyttaejae ei kirjoittaudu sisaeaen virtuaalikonsolille vaan suoraan X11:aan, voi olla tarpeen asettaa koko suomalainen naeppaeimistoekartta .Xmodmap- tiedostossa. Mikaeli AltGr-naeppaein ei toimi (merkit {, [, ], }, \ jne.), tarkista, ettae X:n konfigurointitiedostossa (/etc/XF86Config tai /usr/lib/X11/XF86Config) on rivi ______________________________________________________________________ RightAlt ModeShift ______________________________________________________________________ ja ettae sitae ei ole kommentoitu pois #-merkillae. X:n kaeynnistysskriptit ajavat yleensae xmodmap-ohjelman, joka muuttaa X:n naeppaeimistoekarttaa kaeyttaejaen .Xmodmap-tiedoston perusteella. .Xmodmap-tiedosto voi naeyttaeae esim. taeltae: ______________________________________________________________________ keycode 13 = 4 currency dollar keycode 21 = acute grave keycode 35 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde ______________________________________________________________________ Taessae naeppaeimeen, jonka naeppaeinkoodi on 13 (naeppaeimistoen paeaelohkon numeronaeppaein 4) sidotaan merkit 4, valuuttamerkki ja $, jotka tulevat, kun ko. naeppaeintae painetaan yksinaeaen, shiftin kanssa ja AltGr-naeppaeimen kanssa. Naeppaeimeen 21 (Backspace-naeppaeimen vieressae) sidotaan hipsumerkit ja naeppaeimeen 35 (aa:n ja Enterin vaelissae) sidotaan "kuolleet pisteet" () sekae sirkumfleksi ("hattumerkki") ja tilde (~). Voit kirjoittaa esim. saksalaisen -kirjaimen painamalla ensin kuolleita pisteitae ja sitten u:ta. .Xmodmap-tiedoston muutokset saa heti kaeyttoeoen komennolla ______________________________________________________________________ xmodmap .Xmodmap ______________________________________________________________________ Ks. man xmodmap. Huomaa, ettae emacs saattaa kohdella naeppaeimiae poikkeavasti. X:n alla naeppaeinkoodit saa selville ohjelmalla xev. EEssiimmeerrkkkkii XX1111--nnaaeeppppaaeeiimmiissttooeekkaarrttaassttaa Taemaen voi sijoittaa .Xmodmap-tiedostoon. ______________________________________________________________________ keycode 8 = keycode 9 = Escape keycode 10 = 1 exclam keycode 11 = 2 quotedbl at keycode 12 = 3 numbersign sterling keycode 13 = 4 dollar dollar keycode 14 = 5 percent keycode 15 = 6 ampersand keycode 16 = 7 slash braceleft keycode 17 = 8 parenleft bracketleft keycode 18 = 9 parenright bracketright keycode 19 = 0 equal braceright keycode 20 = plus question backslash keycode 21 = apostrophe grave keycode 22 = Delete keycode 23 = Tab keycode 24 = Q keycode 25 = W keycode 26 = E keycode 27 = R keycode 28 = T keycode 29 = Y keycode 30 = U keycode 31 = I keycode 32 = O keycode 33 = P keycode 34 = aring Aring keycode 35 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde keycode 36 = Return keycode 37 = Control_L keycode 38 = A keycode 39 = S keycode 40 = D keycode 41 = F keycode 42 = G keycode 43 = H keycode 44 = J keycode 45 = K keycode 46 = L keycode 47 = odiaeresis Odiaeresis keycode 48 = adiaeresis Adiaeresis keycode 49 = section onehalf keycode 50 = Shift_L keycode 51 = apostrophe asterisk keycode 52 = Z keycode 53 = X keycode 54 = C keycode 55 = V keycode 56 = B keycode 57 = N keycode 58 = M keycode 59 = comma semicolon keycode 60 = period colon keycode 61 = minus underscore keycode 62 = Shift_R keycode 63 = KP_Multiply keycode 64 = Alt_L keycode 65 = space keycode 66 = Caps_Lock keycode 67 = F1 keycode 68 = F2 keycode 69 = F3 keycode 70 = F4 keycode 71 = F5 keycode 72 = F6 keycode 73 = F7 keycode 74 = F8 keycode 75 = F9 keycode 76 = F10 keycode 77 = Num_Lock keycode 78 = Scroll_Lock keycode 79 = Home KP_7 KP_7 Home keycode 80 = Up KP_8 KP_8 Up keycode 81 = Prior KP_9 KP_9 Prior keycode 82 = KP_Subtract keycode 83 = Left KP_4 KP_4 Left keycode 84 = Begin KP_5 KP_5 Begin keycode 85 = Right KP_6 KP_6 Right keycode 86 = KP_Add keycode 87 = End KP_1 KP_1 End keycode 88 = Down KP_2 KP_2 Down keycode 89 = Next KP_3 KP_3 Next keycode 90 = Insert KP_0 KP_0 Insert keycode 91 = Delete KP_Decimal KP_Decimal Delete keycode 92 = 0x1007ff00 keycode 93 = keycode 94 = less greater bar keycode 95 = F11 keycode 96 = F12 keycode 97 = Home keycode 98 = Up keycode 99 = Prior keycode 100 = Left keycode 101 = Begin keycode 102 = Right keycode 103 = End keycode 104 = Down keycode 105 = Next keycode 106 = Insert keycode 107 = Delete keycode 108 = KP_Enter keycode 109 = Control_R keycode 110 = Pause keycode 111 = Print keycode 112 = KP_Divide keycode 113 = Alt_R Mode_switch keycode 114 = Break keycode 115 = ______________________________________________________________________ 77.. EErraaeeiiddeenn ssoovveelllluusstteenn aasseettuukksseett Taehaen ei ole keraetty kaikkia mahdollisia sovelluksia; lisaeapua voi loeytyae esim. German-HOWTO:sta [``german'']. 77..11.. bbaasshh Tee kotihakemistoosi tiedosto .inputrc, ja laita sinne naemae rivit: ______________________________________________________________________ set meta-flag on set convert-meta off set output-meta on ______________________________________________________________________ Taemaen jaelkeen komentotulkki huolii 8-bittiset merkit ja naeyttaeae ne oikein. bash lukee kaeynnistyessaeaen useita eri tiedostoja. .profile, .bash_login ja .bash_profile luetaan ainoastaan sisaeaenkirjoittautumisen (login) yhteydessae; .bashrc taas suoritetaan aina kun bash kaeynnistyy (myoes esim. xterm-ikkunassa). 77..22.. ttccsshh tcsh kaeyttaeae lokaaliasetusta LC_CTYPE. Tee kotihakemistoosi tiedosto .tcshrc, ja laita sinne rivi ______________________________________________________________________ setenv LC_CTYPE finnish.iso88591 ______________________________________________________________________ Huomaa, ettae RedHat 2.1:n mukana tuleva tcsh ei jostain syystae toimi 8-bittisten merkkien kanssa oikein. Voit joko kaeaentaeae tcsh:n itse, tai kopioida tcsh-binaeaerin esim. Slackware 3.0:sta. 77..33.. eemmaaccss Tee tai editoi kotihakemistossasi tiedostoa .emacs. Laita sinne rivit: ______________________________________________________________________ (standard-display-european 1) (set-input-mode (car (current-input-mode)) (nth 1 (current-input-mode)) 'accept-8bit-input) (require 'iso-syntax) ______________________________________________________________________ Huomaa, ettae GNU Emacs 19.25, joka on mm. Slackware-jakelun versiossa 2.0.0, on rikki eikae eurooppalaisten merkkien tuki toimi. Jos kaeytaet taetae versiota, poista se ja asenna uudempi versio. Myoes emacs 19.30 toimii vaeaerin jos se on kaeaennetty vanhalla gcc:llae (esim. 2.6.3). 77..44.. tteellnneett Luo kotihakemistoosi tiedosto .telnetrc ja tee sinne oma rivi kullekin koneelle johon otat yhteyttae telnetillae. Rivillae on koneen nimi sekae komento set outbinary. Jos esim. otat yhteyttae koneeseen masina paikallisessa verkossa sekae koneeseen hissi.kone.fi Internetin yli, .telnetrc-tiedostosi pitaeisi naeyttaeae taeltae: ______________________________________________________________________ masina set outbinary hissi.kone.fi set outbinary ______________________________________________________________________ Voit myoes antaa kaeynnistettaeessae option -8 tai asettaa binaeaerimoodin telnet-istunnon aikana painamalla telnetin escape- merkkiae (ei ESC-naeppaein vaan telnetin escape character, oletuksena C-] joka loeytyy yleensae naeppaeilemaellae Ctrl-5) ja antamalla komennon. Ks. man telnet. 77..55.. rrllooggiinn rlogin-komennossa pitaeae antaa optio -8 jotta 8-bittiset merkit kulkisivat yhteyden laepi. Ks. man rlogin. 77..66.. jjooee joe tarvitsee option -asis jotta se kohtelisi merkkejae 8-bittisinae. Poista vaelilyoenti joerc-tiedostosta sen rivin alusta, jolla lukee -asis. Kaikkien kaeyttaejien yhteinen joerc-tiedosto on yleensae /usr/lib/joe/joerc ja kaeyttaejaekohtainen tiedosto $HOME/.joerc. 77..77.. lleessss Aseta ympaeristoemuuttuja LESSCHARSET arvoon latin1: ______________________________________________________________________ export LESSCHARSET=latin1 ______________________________________________________________________ tai vastaava C-shellin komento. 77..88.. iirrcc _T_a_e_m_a_e_n _k_i_r_j_o_i_t_t_i _J_a_n_i _T_a_m_m_i _(_j_a_n_t_a_m_@_u_t_u_._f_i_)_. Laita .ircrc-tiedostoon rivi: ______________________________________________________________________ set eight_bit_characters on ______________________________________________________________________ Taemaen lisaeksi saatat tarvita myoes komennon ______________________________________________________________________ /set translation latin_1 ______________________________________________________________________ Huomaa, ettae taemae komento annetaan irc:issae, eikae sitae kirjoiteta .ircrc-tiedostoon. 77..99.. eellmm Laita tiedostoon $HOME/.elm/elmrc seuraavat rivit: ______________________________________________________________________ charset = iso-8859-1 displaycharset = iso-8859-1 textencoding = 8bit ______________________________________________________________________ 77..1100.. ppiinnee Laita tiedostoon /usr/local/lib/pine.conf tai $HOME/.pinerc seuraava rivi: ______________________________________________________________________ character-set=ISO-8859-1 ______________________________________________________________________ 77..1111.. TTeeXX Suomalaiset aakkoset ja tavutuksen saa TeXissae toimimaan parhaiten kaeyttaemaellae babel-pakettia, joka on siis syytae valita asennettavaksi TeXiae asennettaessa. TeXistae on kaksi Linux-jaerjestelmissae yleisesti kaeytettyae jakelua: NTeX ja teTeX. NTeX tulee Slackwaren ja teTeX RedHatin mukana. teTeX on naeistae helpompi konfiguroida. TeXin hakemistopolut ja konfigurointi vaihtelevat jakelusta toiseen. Voit joutua tekemaeaen asiat jakelusta riippuen hyvinkin paljon taestae ohjeesta poikkeavalla tavalla. 77..1111..11.. NNTTeeXX _T_a_e_s_s_a_e _o_p_a_s_t_i _T_u_o_m_a_s _A_u_r_a _(_T_u_o_m_a_s_._A_u_r_a_@_h_u_t_._f_i_)_: LaTeXissa (2e) ei ole valmiina suomenkielistae tavutusta, vaan se on kaeaennettaevae itse. Taemae tapahtuu seuraavasti (root- kaeyttaejaenae): +o Etsi tiedosto language.dat (Slackwaren NTeXissae /usr/lib/texmf/tex/latex/cfg/language.dat) ja editoi sitae. Valitse enintaeaen 4 kieltae ja poista niiden edestae kommenttimerkki %. Slackware 3.0:n NTeX:issae on kielen nimi "finnish" kirjoitettu vaeaerin: "finish". Taemae on syytae korjata (tiedoston hyphen.finish nimessae se ei haittaa). +o Samassa hakemistossa on lthyphen.cfg joka on korvattava babel- versiolla: ______________________________________________________________________ rm lthyphen.cfg ln -s lthyphen.babel lthyphen.cfg ______________________________________________________________________ +o Poista tavutuksen amerikkalainen oletustiedosto: ______________________________________________________________________ rm /usr/lib/texmf/tex/tex/macros/hyphen.tex ______________________________________________________________________ +o Etsi tiedosto latex.ltx ja mene samaan hakemistoon (NTeXissae /usr/lib/texmf/tex/latex/latex-base). Aja initex: ______________________________________________________________________ initex latex.ltx ______________________________________________________________________ +o Naein syntyy tiedosto latex.fmt. Kopioi se LaTeXin ini- hakemistoon, esim. NTeXissae: ______________________________________________________________________ mv latex.fmt /usr/lib/texmf/ini/ ______________________________________________________________________ Nyt pitaeisi suomen tavutuksen toimia, kunhan dokumentin otsikot ovat kunnossa. 77..1111..22.. tteeTTeeXX teTeX:in konfigurointi on helppoa: +o Ajetaan texconfig +o Valitaan valikosta HYPHEN +o Editori aukeaa editoimaan language.dat-tiedostoa, poistetaan kommentti sen rivin alusta, jossa lukee finnish +o Uusi LaTeX-formaatti luodaan automaattisesti 77..1111..33.. LLaaTTeeXX--oottssiikkoott Suomalaisen LaTex-dokumentin alkuriveillae pitaeisi lukea jotain taemaen tapaista: ______________________________________________________________________ \documentclass[a4paper,finnish]{article} \usepackage{t1enc,isolatin1,babel} ______________________________________________________________________ LaTeX2e <1994/12/01> -formaatilla ja uudemmilla toimii myoes hienompi ratkaisu: ______________________________________________________________________ \documentclass[a4paper, finnish]{article} \usepackage{babel} \usepackage[latin1]{inputenc} \usepackage[T1]{fontenc} ______________________________________________________________________ Naeillae otsikoilla pitaeisi suomalaisen tavutuksen ja kirjainten toimia oikein, mikaeli TeX-jakelu on asennettu ja konfiguroitu oikein. Taessae ei neuvota LaTeX-dokumenttien tekemistae tarkemmin. Jukka Korpelan TKK:lle tekemaestae Tex-ohjeesta [``texref''] voi olla apua. 88.. PPoossttii,, nnyyyyssssiitt jjaa 88--bbiittttiisseett mmeerrkkiitt 88..11.. PPeerruussrraattkkaaiissuu:: 88--bbiittttiisseett mmeerrkkiitt vviieesstteeiihhiinn Posti- ja nyyssiviesteissae (USENET news ja vastaavat paikalliset jaerjestelmaet) on jaerkevintae laehettaeae 8-bittisiae ISO Latin1-skandeja silloin kun kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi. Postiohjelmat kuten elm ja pine naeyttaevaet Latin1-merkit oikein, kun ne on konfiguroitu sovellusten kohdalla kuvatulla tavalla (ks. kohdat ``elm'' ja ``pine''). Jaeljellae on kuitenkin vielae yksi ongelma: miten saada postissa mitae kummallisimmissa muodoissa tulevat viestit ISO-8859-1:n mukaisiksi? 8-bittiset ISO Latin1-merkit kirjoitetaan viestiin sellaisenaan ja viestin otsikossa ilmoitetaan, ettae sisaeltoe on 8-bittistae tekstiae. Taemae tapahtuu liittaemaellae laehteviin viesteihin seuraavat MIME-standardin [``RFC1521''] mukaiset otsikot. Taemae edellyttaeae, ettae kaikki viestiae vaelittaevaet koneet kykenevaet kaesittelemaeaen 8-bittistae tietoa viestin rungossa. Suomi on jo jokseenkin laepeensae 8-bittinen, mutta erityisesti USA:sta loeytyy vielae runsaasti 7-bittisiae postijaerjestelmiae, jotka ovat postistandardin RFC822 mukaisia [``RFC822'']. Naeiden kanssa on yleensae tyydyttaevae kaeyttaemaeaen QP-koodausta (ks. ``MIME Quoted Printable-koodaus''). Tavallisesti seuraavat otsikot ja 8-bittiset merkit kuitenkin riittaevaet: ______________________________________________________________________ Mime-Version: 1.0 Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1 Content-Transfer-Encoding: 8bit ______________________________________________________________________ Esim. elm-ohjelmassa naemae otsikot laitetaan tiedostoon $HOME/.elm/elmheaders. emacs-pohjaisilla posti- ja nyyssisovelluksilla asetus tapahtuu helpoiten laittamalla seuraavat rivit .emacs- tiedostoon: ______________________________________________________________________ (setq mail-default-headers "Mime-Version: 1.0\n\ Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1\n\ Content-Transfer-Encoding: 8bit\n") ______________________________________________________________________ 88..22.. MMIIMMEE QQuuootteedd PPrriinnttaabbllee--kkooooddaauuss Yleisin ongelma viestien vastaanotossa ovat MIME Quoted Printable -koodatut merkit [``RFC1521'']. Naeitae kutsutaan usein sattuvasti myoes nimellae Quoted Unreadable. QP-koodattuja viestejae ei kannata laehettaeae, jos 8-bittisten merkkien laehettaeminen sellaisenaan vain on mahdollista, koska varsin monet lukijat n=E4kev=E4t QP-viestit t=E4m=E4n n=E4k=F6isin=E4. QP- koodatut - samoin kuin kokonaan binaeaeridataa sisaeltaevaet Base64-koodatut viestit - saa purettua lukukelpoisiksi metamail- ohjelmalla [``metamail'']. metamail tulee valmiina ainakin RedHat 2.1-jakelun mukana. elm (ainakin versio 2.4 PL24) osaa kaeyttaeae metamailia suoraan, mikaeli metamail on polun varrella eli ajettavissa. emacs-pohjaiset posti- ja nyyssisovellukset saattavat tarvita tiedon metamailin sijainnista .emacs-tiedostossa esim. naein: ______________________________________________________________________ (setq metamail-program-name "/usr/local/bin/metamail") ______________________________________________________________________ 99.. AAiihheeeesseeeenn lliiiittttyyvvaaeeaaee mmaatteerriiaaaalliiaa Seuraavat dokumentit voivat olla hyoedyllistae luettavaa naeiden ongelmien kanssa painiessasi: 1. [skandit] SSuuoommaallaaiisseett mmeerrkkiitt ttiieettookkoonneeiissssaa, Timo Kiravuo: 2. [ISO-latin1] IISSOO--LLaattiinn--11--mmeerrkkiissttooeessttaaee, Jukka Korpela: 3. [texref] TTeeXX--llaaddoonnttaaoohhjjeellmmaa, Jukka Korpela: 4. [danish] DDaanniisshh--HHOOWWTTOO, Thomas Petersen: 5. [german] GGeerrmmaann--HHOOWWTTOO, Thomas Ploss: 6. [RFC822] FFoorrmmaatt ooff IInntteerrnneett TTeexxtt MMeessssaaggeess, David Crocker: 7. [RFC1521] MMIIMMEE,, PPaarrtt OOnnee:: FFoorrmmaatt ooff IInntteerrnneett MMeessssaaggee BBooddiieess, N. Borenstein & N. Freed: 8. [RFC1522] MMIIMMEE,, PPaarrtt TTwwoo:: MMeessssaaggee HHeeaaddeerr EExxtteennssiioonnss, K. Moore: 9. [metamail] MMeettaammaaiill--oohhjjeellmmaa: 10. [linuxdoc] LLiinnuuxxddoocc--SSGGMMLL, Matthew D. Welsh: 11. [unixhelp] UUNNIIXXHHeellpp ffoorr UUsseerrss, University of Edinburgh: 12. [faqs] FFAAQQ CCoolllleeccttiioonn, Thomas Fine: